oon lihava. luulin onnistuneeni ees vähän laihtumaan. oon pettäny itteni painan eilisen baari reissun jäljiltä 69 kg !

eilen näin exäni istumassa terassilla meijän kylän rääväsuun kanssa, tulin ulos mun mustassa puoleen reiteen peittävässä vartaloo myötäilevässä mekossa joka ei ollu mikää super tiukka. rääväsuun suusta tuli totuus: ''hei läski kaunotar, tuu meijän seuraan?'' luulin kuulleeni väärin mut mun ystävät valas asian oikeeks. sen jälkeen jätin juomani pöydälle pidättelin itkuu ja soitin N:n hakee mut. mä tiedän olevani lihava, mut mun elämä pysähty kerta heitolla ku se sano sen. nyt jää taakse ryyppääminen ja makeenhimon lakkauttaa mun päässä kaikuvat sanat. kaikkein pahiten satutti mun idiootti exän nauru. kysyin sen jälkeen mun hyvältä poika kaverilta et oonko lihava. se vastas mulle: en kommentoi tohon, mut voin sanoo et oot sievä. ku venasin N:ää ja istuin pöydän ääressä must tuntu et mun reidet paisu silmissä ja maha pömpötti ku milläki ylipainosella lehmällä. mun oma kuva mureni silmissä ja purskahdin itkuu enkä saanu ku vasta kotona kerrottuu N:lle mikä mulle tuli.

nyt ku oon flunssassa enkä voi juosta tai pahemmin urheilla voin kävellä pitkii lenkkejä koirien kanssa ja tiputtaa taas kalorit 400-500kcal tasolle. ku pääsen juoksee ni voin nostaa niitä.

hei rakkaat laihduttaja ystäväni! parhaan olon saa juomalla vihreetä teetä! olo tuntuu kylläseltä mut samaan aikaan nii kevyeltä, miten tää on mahollista? myös kurkun syöminen on toinen mikä luo saman tunteen. normaalisti herkuttelen viinirypäleillä. sen tavan opin ulkomailla. cosmosta luin vinkin et kannattais hetki pakastaa niitä ni ne on taivaallisen kevyitä ja hyviä herkkuja ittensä hemmotteluun. haastan itteni ja pudotan vähintäänki 1,5-2kg ens su mennessä ;)

mulla on rääväsuu motivaationa.

häpeä

en uskalla nousta vaa'alle. en vaan uskalla koska tiedän viettäneeni tuhansia kaloreita vaatineen viikonlopun. perjantai meni hyvin lauantaina tosin näytin lihavammalta ku moneen vuoteen. päätin jatkaa lauantaille. lauantai oli kohtalokkaampi. oltiin tyttöporukalla liikenteessä, tuttu baarimikko väsäs meille avokätisesti käden mital shottei tuplaviina juomia ja ties mitä. mun osalta ilta päätty puolen yön aikaan ku N haki mut täysin sekavana ja oksentavana pois. kotiin päästyä mä pillahdin tajuttomaan itkuun ku se vaihto multa vaatteita enkä kyenny nostamaan edes pikkurilliä. sen jälkeen mä itkinki seuraavat 3h huutaen ja parkuen et haluun pois ja oon epäonnistunu ihmisenä. olin myös useeseen otteeseen toistanu haluuvani N:n pitävän musta kiinni vaikka oon näin huono ihminen. lopulta ne sai mun sekavan ystävän rauhottelemaan mut ja lopulta nukahdin. seuraavan päivän olo oli tappava, maha aivan tyhjä, koska kaikki oli tullu ulos. olin järkyttyny. pettyny ja ennen kaikkee surullinen. N kerto mulle tippalinssis et pelkäs yli kaiken jonku laittaneen mun juomiin jotaki muuta ku viinaa. tällä´kertaa selvisin säikähdyksellä ja kaloreilla. JOISTA AIJON PÄÄSTÄ EROON.

tänään oon eläny vaan hapankorpulla ja kevyt kinkulla + juustolla siinä päällä. kurkku on kipee ja olo on hirvee. mulla alkaa taas valmennukset ja illast on pakko ratsastaa taas henkihieveriin ittensä. mä teen sen koska oon sen velkaa itelleni + huomenna alkaa koulu ja mun on näytettävä hyvältä. NÄYTETTÄVÄ ees vähän paremmalta ku viime vuonna. huomen aamulla saan syödä omenan jos pakollinen nälkä yllättää, pakko nukkuu kunnolla koska se edes auttaa laihduttamista.

mul on paljon liikan kursseja tälle vuodelle keventää abivuotta, meen myös hakemaan liikan maikoilta ilmasii sali ja uinti lippui, koska hypäreitäki on muille jakaa. musta tulee vihdoin kaunis, pienet vastoinkäymiset ei pysäytä muo. ei koskaan. oon myös päättäny et mun on päästävä tupakoinnista eroon....

ja hei kiitos ihmiset kommenteista. en voi sanoin kuvailla tunnetta ku tietää jonku olevan kiinnostunu ja samassa veneessä mun kanssa :)

tunne

ei menny niinku suunnitelmissa. hyvin meni kuitenki. ajoin sitte muksujen luo mut mun kalorien saanti jäi tod. näkösesti 400kcal tält päivält. YLPEYS :) tosiaan mun maha meni aivan sekasin kanaviillokista ja kaikki tuli ulos.. sen jälkeen ryntäsin tallille ja venyin joka suuntaan 3h ajan hirveel kiireel. olin super uupunu ku pääsin kotiin ja maha ammottaa tyhjyyttä. mä nautin täst tunteest vaik perse onki ku ku viiden leivän leipäluukku...

huomenna pysyn light linjalla. en välttämättä mut tähän tähdätään alotellessa ja seki on jo jotain. tosin ryypätessä pitäs vaa unohtaa kalorit, mut mulle ne on jo päähän pinttymä. mun on myös suunniteltava valmiiks mitä syön tai teen seuraavana päivänä, jos mokaan rankasuna on tunnin lenkki. enhän mä muuten tätä valtavaa massaa sais katoomaan.

N hyppi mun hermoille tänää, pistän sen sen piikkiin et olin tosi väsyny täst päiväst. oon painanu duunii niskalimas kahes paikas ja sen jälkeen se kuvittelee viel olevansa jollain tasolla hauska. no, en provosoitunu. en vaan jaksanu kommentoida.

ENSI VIIKOLLA PAINO RUPEE TULEE RYMINÄLLÄ ALAS. vannon sen. rääkki alkakoon viikonlopun jälkeen <3

kauniimpi huominen?

huoh anonyymi, et ole sen aikuisempi kuin minä joten pätemisesi ei auta kuin korkeintaan sinua.

syy etten oo kirjottanu on se et oon pettyny itteeni. oon onnistunu keräämään 1,5kg lisää läski vyötärööni. häpee on suuri, en saa itteeni kontrolliin ja N:n seurassa syön vaa. kelatkaa, syön ku sika. perjantaina musta tulee lain mukaa aikuinen. se tietää taas lihomista, kakkua alkoholia ja paha mieli. näytän jo tällä hetkellä paisuneelta pullamursulta peilissä. oon ollu TOSI laiska liikkuu ja perustellu sen itelleni aina jotenki tosi vakuuttavasti. HALOO LÄSKI MIHIN SUN ITSEKURI KATOS?!

ps. mulla ja N:llä menee tällä hetkellä yllättävän hyvin.

auttakaa muo, mä oon pohjalla. mä oon tosi pahasti pohjalla enkä tiedä miten selviin. mä vannon vetäväni kalorirajat räjäyttävät kalorimäärät perjantaina, mut sen jälkeen tän on loputtava. ehkä kirjotan joka paikkaan itelleni muistutuksen omasta lihavuudestani ja kuvottavuudesta. se ainaki estäis muo syömästä?

huomenna mul on lasten hoito keikka, pyöräilen sinne. sit mun on kiirehdittävä ratsastamaan ja tekemään iltatalli, sinne tuskin enää jaksan pyöräillä. mä pakotan itteni lenkille jossyön huomenna paljon. perjantaina mul on heti aamusta teoriakoe. JOS se ei mee läpi poljen kuntopyörällä -500kcl jos se menee läpi mun keho saa levätä ja tyytyy vaa lihasten lämmittelyyn.

kiitos tsemppaaville lukijoille, ootte korvaamattomia tän häpeen ja turhuuden keskellä.. vihaan tätä läski helvettiä. tunnen muiden säälivät katseet mun kehossa.

mun on lopetettava tupakointi. se lihottaa, se turvottaa, kunto on taas romahtanu enkä saa itteeni liikkeelle..

anonyymille en voi ku vastata että tiedän olevani säälittävä, mut mikä susta tekee sen paremman ihmisen?

olipas itku eilen herkässä ku hyppäsin vaa'alle PAINO OLI 66,7kg ! elämä täältä tullaan. nyt mun paino on myös pysyny matalana. tosin en oo päässy urheilee, mun selkä on ruvennu reistaa pahasti ja ne epäilee et tulehdus ois levinny munuaisii. pahus, mä en aijo luovuttaa. ne ei saaa muo luovuttaa vaikka makaisin sairaalassa. tää tauti nyt vaan ei mitenkää liity mun ruualla leikkimiseen.

eilen lähin kaverin kans shoppailemaan ja tein löydön. taas kokoo pienemmät tosi upeet farkut alennuksessa, en ees harkinnu jättää ostamatta niitä. ne puristi vyötäröstä vähän mut meni päälle. täs mul on motivaatioo ku ne farkut mahtuu mun päälle TÄYDELLISESTI oon ehkä mun välitavotteessa. ne on nii sirotki

muo lähinnä vituttaa etten voi mennä kuluttaa mun suurta massaa vaan makaan himassa vuodepotilaana, näin ollen joudun siis pudottaa kalorit lähes olemattomiin et saan painon alaspäin. koulujen alkaessa mun paino vois olla mielellään sen 62kg no okei korkeintaan 63kg. häpeisin jos muut näkis mun epäonnistumisen.

mun mieheni on täys nolla.

kattokaa ku läski hiiltyy elämäänsä

vihaan tätä suomea. en pysty kontrolloimaan itteeni, okei mun paino ei nouse mut se ei myöskään tipu. mä vaan syön yhen lämpimän ruuan välittämättä sen kaloreist kuha ne ei pomppaa yli 400kcal ja sit syön sekaa jtn mitä tekee mieli mut mun syömiset pysyy korkeintaa 800kcal päivittäin. silti oon lihava.

tänään söin kermajäätelöö ja pastaa niist tuli yhteensä varmasti jo 500kcal jos ei enemmänki. sit söin vähän vaaleet leipää ja join zero limun... oon niin saatanan pettyny itteeni. en ees menny tallille. laiska, lihava, kuvottava nainen. vihaan itteeni. mun on saatava itteni kuriin ja ostettava vaikka mansikoita ku kaveri ostaa pirtelön. en saa sortuu en,en,en. en uskalla mennä ees vaa'alle....

eilen me heitettiin lenkkii N:n uudella autolla. vihaan sitä autoo, se ei sovi sille mä suorastaan häpeen istuu juntin näkösen ja lihavan amis poikaystäväni kyydissä. mun tekee mieli vaan lähtee lenkille ku nään sen auton, oksettavaa. jos voin kuvailla N:ää näin: sillä on tennissukt jalassa aina ja se yrittää laskee niit epätoivosesti ku ärähdän sille niist, sil on tyhmännäkönen lippalakki ja hirveen pitkä ja nolo tukka. se myös käyttää kauluspaitoja ja pyjama housun näkösiä shortseja. okei tält se näyttää vaan kaikkein pahimpina päivinä.

ja kuinka mun rakkaimmat lenkkeily housut löytykään mun levinneen pikkusiskon päältä. mun tiukat lenkkeily housut jotka on tehty mun kokosiks on varmasti tätä nykyä 2 KERTAA mun kokoset ku toi epäonnistunu ihraperse oli tunkenu ne jalkaansa. ei sinäänsä et mäkää hoikka oisin mut hoikempi ku se...

muo masentaa tulevaisuuden kuva mun silmissä. perjantaina mul ois illanistujaiset ja mä vannon teille rakkaat juovani vaan light/zero limuu. jos epäonnistun juoksen verenmaku suussa 10 km tappavassa helteessä ja poden mielettömiä omantunnon tuskii sen takii. mä en saa sortua, auta muo ana. ei ees yhtä.

N on super aasi... ja sen tyttöystävä on lihava

pahottelut muillekki ku anonyymille etten oo kerenny päivitellä. tässä nyt on ollu vähän kaikkee.. ihanaa kuitenki huomata et joitaki kiinnostaa munki satuilut.

tehää vaa selväks et en oo saanu painoo pudotettuu ku muutamii satoi grammoi koska oon syöny. ihan tuhottomasti turhaa ruokaa JA VAAN HUVIKSEE?! mut onnellinen oon siit ettei paino oo noussu. toisinaa mul on iha hyvii päivii, mut suurimmaks osaks vyöryn mahani kans ja oon surullinen.

mun paino on tällä hetkellä n.67,3kg iha hyvä kuha jatkaa tippumist samaan tahtiin. oon ollu laiska urheilee ja ratsastanu vaa pari hevost päiväs. huomenna mun on pakko kuntopyöräillä taas super pitkää. must on tullu laiska ja se hävettää muo.

viikonloppuna sorruin tekopyhyytee ja ryyppäsin kunnol, sen verran kuitenki ajattelin et litkin vaa niit light siidereit, mut ne viinapommit oli liikaa. N suorastaa vitutti muo hiljasel olemuksellaa mun ystävien seurassa. teki taas mieli vahtoo ku mielipuoli et mikä vittu suo idiootti vaivaa. enkä mä tosiaankaa tiiä mikä täs mättää, ehkä mä vaan uskon et se rupeis aikuistuu ja näkis et mul ei oo kaikki hyvin. korjaan, mikään hyvin. mä vihaan sitä, mut enemmän ehkä itteeni.

huomenna mul on vaa yks hevonen ratsastettavana, joten sitä ennen mä jaksan kuntopyöräillä ENNENKU lähen tallille. sen jälkeen voin polkee tallille, ratsastaa kunnol ja polkee takas sen jälkeen mun naamaa voi kuvailla tällä hymiöllä:   C: ehkä teen jotai salaattii ja syön viinirypäleit tai mansikoit. TAHDON VOIDA HYVIN ja olla kaunis.

N on jopa niin tyhmä ettei se ymmärrä minkään olevan vialla ku hehkutan sille arttu wiskarin tuntematont potilast ja miten se biisi on ku mulle tehty. kuuntelen sitä useit kertoi peräkkäi iha transsis, se on ku osa mun elämää. N on siis super tyhmä. yritän myös kiskoo sitä lenkille mun kaa tai keksii jtn liikuntaa koska se on lihava ja paisuu koko ajan enemmän. en pidä sen naaman turvotuksestakaa...

täydellisyys.

ps. eilen meinasin joutuu sairaalaan. onneks kerkesin nopeesti mennä vikisee tk:een et pissattaa koko ajan :D totes vaa et pahanlaatune virtsatie infektio ja verta virtsas olipas lähellä munuaisaltaan tulehdusta. se täst oiski puuttunu....